Miksi kulta on kallista? Elokuussa 2020 kullan hinta saavutti historiansa korkeimman ennätystason. Unssi kultaa maksoi yli 2000 dollaria. Tätä jalometallia on arvostettu ja himottu aikojen alusta lähtien. Mutta kulta ei ole ollut koskaan ennen niin arvokasta … On luonnollista kysyä: miksi? Mikä on se erityinen ominaisuus, joka tekee kullasta maailmantalouden tärkeän osan? Kulta ei ole maailman harvinaisin metalli. Se ei ole edes kallein. Se ei ole metalli, jota käytettäisiin erityisesti teollisissa ja teknologisissa prosesseissa. Mikä sen salaisuus sitten on? Lyhyt vastaus on: Kulta on arvokas, koska ihmiset olivat yhtä mieltä siitä, että kulta on arvokasta. Sama koskee fiat-rahaa. Kullan arvo riippuu sosiaalisesta sopimuksesta, jolla määritellään rahan arvo. Näin kaikki tietävät, että heidän maksuna saamansa varat voidaan vaihtaa esimerkiksi autoon tai elintarvikkeisiin. Kaupan omistaja käyttää sitten saamansa käteistä hyllyjen täyttämiseen ja työntekijöille palkan maksamiseen. Ja tämä kierre jatkuu niin kauan kuin käsitys siitä, että rahalla on arvoa, säilyy. Jos kaikki kauppojen omistajat lakkaisivat uskomasta, että rahalla on mitään arvoa, jos he päättäisivät, että he hyväksyisivät maksuna vain kultakimpaleita tai bitcoineja, lompakoissamme löytyvä värillinen paperi muuttuisi arvottomaksi sekunneissa.
Miksi kulta on kallista?
Kultaa pidetään yhtenä historian vanhimmista rahan vastikkeista. Tämä pitkä perinne on yksi syy siihen, että kulta nykyään ja edelleen erittäin arvokasta. Tämä metalli on ollut ensimmäisten sivilisaatioiden ajoista lähtien erittäin haluttua ja vaalittua. Tämä johtuu osittain kullan ainutlaatuisista ominaisuuksista. Rauta, lyijy, kupari ja alumiini syöpyvät ajan myötä. Toisin sanoen ne ruostuvat. Nämä metallit eivät sovellu tämän johdosta käytettäväksi kolikoissa, joilla pitää olla määritelty arvo. Sää ei pysty vaikuttamaan suurimpaan osaan jalometalleja. Platina ja palladium ovat aina olleet erittäin harvinaisia, joten koko kukoistava talous niiden arvoon perustaminen olisi ollut mahdotonta. Tämä ei ole kullan tilanne. Kultaa löytyy luonnosta riittävän suurina määrinä, jotta niitä saattoi takoa niin monta kolikkoa kuin varhainen sivilisaatio tarvitsi. Mutta kulta on samalla riittävän harvinaista, jotta tämä prosessi olisi monimutkainen ja yksinomainen. Sen lisäksi, että kultaa käytetään rahana, sitä on usein käytetty sen ominaisuuksien takia myös korumetallina. Kulta kestää erilaisia sääolosuhteita, sitä on helppo muokata, joten se on ensimmäinen valinta korujen valmistukeen ja myöhemmin jopa teollisiin tarkoituksiin. Kullan ”kultti” on kestänyt yli viisi tuhatta vuotta. Sinä aikana on kullasta tullut arvostuksen ja ylellisyyden symboli. Kulta on myös mahdollisuus arvon tallentamiseen. Kullan arvoon perustuvat monet tunnetut rahan arvoon käytetyt vertailut. Esimerkiksi yhdessä tällaisessa vertailussa todetaan, että muinaisessa Roomassa arvostettiin hyvin valmistettua toogaa yhtä paljon kultaa kuin sinun pitäisi viettää tänään räätälöidyn puvun ostamiseen. Myös Fordin nykyään valmistama keskiluokan auton arvo on kullassa laskettuna suunnilleen sama kuin Model T arvo 110 vuotta sitten. Yhdysvaltojen dollareissa on hinta noussut yli sata kertaa. Toisin sanoen on dollari vuosien varrella menettänyt inflaation vuoksi arvostaan yli 99 prosenttia. Kullan arvo on kuitenkin pysynyt samana.
Tuleeko kullasta vielä kalliimpaa?
Toinen kullan erityinen ominaisuus on sen monipuolinen käytettävyys. Noin 50 prosenttia vuodessa aikana hankitusta kullasta ostetaan sijoitustarkoituksessa. Tämä tarkoittaa, että kulta ostetaan kolikoina ja harkkoina markkinoiden turvasatamana käytettäväksi. Loput 50 prosenttia keskittyy koruihin ja teolliseen käyttöön. Vaikka kultaa ei pidettäisi enää nk. Turvasatamasijoituksena, sen kysyntä jatkuisi. Lopuksi – kultakolikon tai -harkon arvo ei voi koskaan olla nolla. Osakkeista ja joukkovelkakirjoista, jopa kryptovaluutasta, voi tulla arvottomia. Kullan kohdalla se on mahdottomuus. Sillä ei ole vain käyttöarvoa, vaan myös tuotantokustannukset. Yhden unssin kullan louhinta maksaa noin 1000 dollaria. Jos kullan hinta laskisi sen alapuolelle, tuotanto keskeytyisi. Se johtaisi kultapulaan markkinoilla. Se taas nostaisi kullan hintaa. Tämä on lyhyt vastaus siihen, miksi kulta on kallista. Mutta vielä tärkeämpi kysymys sijoittajille on: tuleeko kullan hinta siitä vieläkin nousemaan? Bank of America väittää tietävänsä vastauksen. Ja vastaus on: kyllä. Heidän ennusteidensa mukaan voi unssi kultaa olla ensi vuoden loppuun mennessä yli 3000 dollarin arvoinen. Se on 50 prosentin verran enemmän kuin kullan arvo tänään. Toisin sanoen kullalla on rikas menneisyys. Mutta myös valoisa tulevaisuus.